Oikee annos auttaa sitä turtuun

Nyt tuntuu siltä ettei tunnu miltään. Kaikki asiat ja ihmiset humisee mun pääni ympärillä ja oon vihanen ja surullinen. Ja tätä oon ihan oikeesti kaivannut, vaikkei se ehkä positiivista olekkaan. Hassua.
Sä voisit olla mulle se syy jaksaa huomisiin. Sä et ehkä usko, kuinka paljon mä haluaisin. On vaikeeta yrittää uskoo johonkin, minkä tietää kuitenkin olevan pelkkää harhaa ja kuvitelmaa. Pitää jatkaa uskomista. Valehtelu on muuttunut taas helpommaksi.

Tälä hetkellä ainoo asia, jota haluan ja toivon, ja johon jopa uskon, on se että saan nähdä Haaveen pian. Vaikeeta käsittää, miten jotain eläintä voi olla näin kova ikävä. Se on oikeesti ehkä ainoa asia, minkä paluuseen enää uskon.

Mielet autiot ja ihmisrauniot

Onko kaikki nyt oikeesti kuolleita? Vai oonko se vaan minä? Tää kaikki on vaan niin turhaa.

Tupakka on loppu. Se loppuu aina. Se on järjestelykysymys.

Rahakin on loppu. Sitä harvemmin edes on.

Haluan humalan. Voin unohtaa ja unohtua.

Päästä pois näistä tyhjistä katseista, lupauksista, jopa puheista.

Aina pitäis olla jossain muualla. Tehdä jotain hienoo ja kehittävää.Ehkä viellä joskus.

On turha luovuttaa

Samaan aikaan kun palaat todellisuuteen, miljoonat sillat sortuvat ja ovet sulkeutuvat

Se on jännää miettiä, kuinka viha ruokkii monia ihmisiä pysymään elossa. Positiivisella tavalla. Sitten joskus kun mulla on rahaa, lähden jonkun kanssa junalla jonnekkin missä en oo ikinä ollut. Ja siellä jossain rauhotun ja tutustun uusiin ihmisiin, kierrän kaikki kadut ja näen maailman valosampana kun aikoihin. Siellä kellään ei oo asiat hyvin, mutta silti kaikki on onnellisia. Niillä on toisensa.

http://www.youtube.com/watch?v=UUAdwpLG1MI&feature=my_liked_videos&list=LLN5pJb2jCiFI3bOuOEGGC3A