Enkelit on lunta

Enkelit on lunta

tiistai 13. toukokuuta 2014

Ei ihminen voi tietää tietään


On ollut paljon kaikkea, vähän jotain, juttuja. Kevät on tullut vauhdilla, oon kai jäänyt vauhdista. Oon vaan muuttunut hitaammaksi, laiskistunut entistä enemmän. Kai se johtuu siitä että kaikki on niin hyvin. Ei tarvitse enää juostaa mitään tai ketään pakoon. Tulevaisuudessakin on valopilkkuja, kunhan nyt selvitään.


ihmettelen mis mun ahistus on, no kai mä sitte vittu parantunu oon kun nauran kun naantalin aurinko



                                     







sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Näkemäl rumuutta saa mailmast kauniin surutta

Et sä voi sanoa noin. Miten niin muka voit sanoa noin? En todellakaan halua tulla "isojen poikien" tappeluihin, en, ja todellakaan en toivo että kukaan mua niihin mukaan repiikään. Kaikkea pahaa tapahtuu koko ajan, sitä on vaikeaa katsella sivusta, vielä vaikeampaa läheltä. Kuuntelu riittää mulle, haluaisin vain sulkea silmät, ei se kaikki kuulu mulle. Älkää kuolko tai tappako, kiitos.


Mutta onni on löytynyt. Se on huikean vapauttava tunnetila, kutkuttaa mieltä hyvällä tavalla. Maailma on muuttunut kauniimmaksi, en enää ole niin levoton. Voidaan ehkä puhua jonkun asteisesta mielenrauhasta.










tiistai 21. tammikuuta 2014

Mielet autiot ja ihmisrauniot

En oikeestaan osaa sanoa yhtään mitään tähän kaikkeen. Oon löytänyt sellasen paikan, jossa oikeasti tunnen oloni turvalliseksi, hyväksi ja hyväksytyksi, paikan jonne kaikki maailman pahuus ei yletä. En koko ajan tunne putoavani. Paitsi välillä. Ja sillon kaikki on taas samaa ahdistusta kun aina ennenkin, ahdistuksen aiheuttajat vain vaihtuneet ja muuttuneet
Kaikkein eniten pelkään sitä että unohdan mulle tärkeimmät ihmiset, tai ne ihmiset unohtaa mut. Eihän kaikki mihin kosken, voi tuhoutua, eihän?


torstai 2. tammikuuta 2014

Mun sielussani kulkee taas tuhatta ja sataa, sun on pidettävä huolta itsestäsi

Siinä se nyt oli. 2013. Vaikeeta edes yrittää ymmärtää, sinne se meni. Ehkä nyt voisin kuvitella alottavani edes jotain puhtaalta pöydältä. Kaiken kasaan kuivuneen joko hautaan tai herätän henkiin. Uusi vuosi oli sekava, humaltunut, savuinen ja sumuinen, mutta päällisin puolin onnistunut vaikka kaikki onkin uutta ja vierasta, outoa. 

myönnä ja luo nahkasi, katso itse

http://www.youtube.com/watch?v=1zNG63rf9LQ


maanantai 16. joulukuuta 2013

Olla olematta, liikku liikkumatta, tippua pois.

Kai mä elän ja olen. Ehkä. Haluisin olla vaan joku pieni hiukkanen joka saa tarkkailla maailmaa salaa ja rauhassa. Jonka olemassa oloa ei edes muistettaisi. Tää on taas semmonen päivä että kaikki maailman inhottavimmat ihmiset hyökkää kulman takaa ja haluaa jotain. Ette te mua saa. Haluun paeta.
Ja vaikka me ei enää koskaan tanssittaisi kaksin pimeydessä, lupaathan mulle ettet enää säikäytä samalla tavalla. Vaikka eihän mikään oo tahallista. Ne kaikki sanat joilla me viillellään toisiamme huomaamatta, huomaten vasta jälkeenpäin. Kaikkein vaikeinta on antaa olla.

tiistai 3. joulukuuta 2013

Jos Jumala pyörittäis vinyyleitä

Voisin väitttää, etten ikinä oo ollut näin rakastunut. En tiedä kehen tai mihin oon rakastunut mutta nyt tuntuu vaan siltä. Kauan kaivattu muutos on tullut, ainakin hetkeksi ja siitä pitää ottaa kaikki irti. Ja niin aionkin tehdä. Hassua löytää itsensä sieltä paikasta, jonne en ikinä menisi. Vielä hassumpaa on löytää itsensä paikasta, jonne en ikinä menisi, sellaisen henkilön kanssa, jonka nimen kuuleminenkin saa mut jo säpsähtämään. Enkä ole tulossa mistään, saati menossa minnekkään, mutta sen tiedän etten tähänkään jää.

Ja ei tuu kuvia kun ei oo kameraa :(

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Valehtelet kauniisti

Folioon kääritty kuolema on kaunis ja suklainen. Sumu alkaa hälvetä, kaikki alkaa alusta. En osaa sanoo olenko enemmän innoissani kuin peloissani. Kaikki mikä on väärin oli hetken kaunista ja hyvää, sä irrottauduit ajasta ja otit mut mukaasi.