Olla olematta, liikku liikkumatta, tippua pois.

Kai mä elän ja olen. Ehkä. Haluisin olla vaan joku pieni hiukkanen joka saa tarkkailla maailmaa salaa ja rauhassa. Jonka olemassa oloa ei edes muistettaisi. Tää on taas semmonen päivä että kaikki maailman inhottavimmat ihmiset hyökkää kulman takaa ja haluaa jotain. Ette te mua saa. Haluun paeta.
Ja vaikka me ei enää koskaan tanssittaisi kaksin pimeydessä, lupaathan mulle ettet enää säikäytä samalla tavalla. Vaikka eihän mikään oo tahallista. Ne kaikki sanat joilla me viillellään toisiamme huomaamatta, huomaten vasta jälkeenpäin. Kaikkein vaikeinta on antaa olla.

Jos Jumala pyörittäis vinyyleitä

Voisin väitttää, etten ikinä oo ollut näin rakastunut. En tiedä kehen tai mihin oon rakastunut mutta nyt tuntuu vaan siltä. Kauan kaivattu muutos on tullut, ainakin hetkeksi ja siitä pitää ottaa kaikki irti. Ja niin aionkin tehdä. Hassua löytää itsensä sieltä paikasta, jonne en ikinä menisi. Vielä hassumpaa on löytää itsensä paikasta, jonne en ikinä menisi, sellaisen henkilön kanssa, jonka nimen kuuleminenkin saa mut jo säpsähtämään. Enkä ole tulossa mistään, saati menossa minnekkään, mutta sen tiedän etten tähänkään jää.

Ja ei tuu kuvia kun ei oo kameraa :(